Olo on ollut taas kamala. Siis henkisesti, että fyysisesti. Masentaa. Mikään ei tunnu sujuvan. Kaikki ihmiset tuntuvat ilkeiltä. Ahdistavilta. No mutta kaikista ei voi pitää.
Minulla on ollut kamala päänsärky taas pari päivää. Mikään ei ole auttanut. Terkkarillakin kävin eilen ja sain tietää, että olen paisunut ihan HIRVEÄSTI kesän jälkeen. Siis todella tämä ei ole sitä teini huutoa. Ja se yritti jotenkin parantaa mielialaani, mutta ei se auttanut, koska olen kuullut sen saman litanjan niin monta kertaa, eikä se ole silloinkaan auttanut. Pituutta olin taas kasvanut kyllä mukavasti vielä ihme ja kumma.
Mietimme tänään yhteiskuntaopintunnilla auto-onnettomuuksia ja perinnönjakoa. Minulle tuli paha olo, kun heti mieleen tuli Jampe ja se miten sille kävi. Suurin osa auto-onnettomuuksista aiheutuu 18-20 vuotiaille ja heti korttinsa saaneille. En sentään alkanut itkemään siellä ja sain pidettyä itseni kasassa. Se tekee pahaa aina tunneilla jos siellä puhutaan jostain minulle arasta aiheesta. Niin käy kylläkin aika usein.
Olen alkanut myös lukemaan kirjoja pelottavan paljon. Nyt luen Korppityttöä ja Ruttolinnaa (taas kerran) ja jotain uusinta goosebums kirjaa jonka nimeä en muista.
Ukko on ollut ihan siedettävä taas vähän aikaa, joten on luvassa ongelmia lähiaikoina. Sen viinan juonti on vähentynyt hieman, mutta nyt sillä on henki hirveän ahtaalla ja se syö minun viimeisetkin ventolinet! Ostaisi omia, kun minä tarvitsen omia liikuntatunneilla. Ja mitä sitten jos tulen kipeäksi ja en saa happea ja lääkkeet on lopussa! pitäisikö minun sitten tukehtua. Hankkisi vain ihan suosiolla ne omat lääkkeet ja kävisi testissä tutkimassa mikä häntä vaivaa.